Etusivu Harjoitusajat Ilmoitustaulu Seuran mitalit Otteluryhmät Videoita Tarinoita SM 2005: Ilmoittautuneet Tulokset Ottelutulokset Kalvolan Keihäs ry URHEILUTOIMINTA 90-vuotiaan perinteikkään yleisseuran toiminnan pääpaino on tällä hetkellä taekwondo-, salibandy- ja suunnistusjaostojen toiminnassa. Myös hiihto-, yleis- ja kuntourheilu kuuluvat seuran ohjelmaan. Kalvolan Keihään puheenjohtajat Lauri Apala 1909-1910 Albin Tanner 1911-1916 Adolf Tanner 1917 Jussi Elo 1923-1924 Jussi Mattila 1925 Vihtori Siren 1926-1928 Hugo Huti 1929 Vilho Nummenpää 1930-1931 Evert Rantala 1932 Erik Tejler, Axel Lamberg 1933 Axel Lamberg 1934-1943 Kustaa Vilkki 1944 Elis Teileri 1945 Erik Johansson, Elis Teileri 1946 Kalervo Tiitinen 1947 Veli Kolamo 1948-1950 Eero Tuomola, Veli Kolamo 1951 Veli Kolamo 1952-1953 Eino Vesterinen 1954-1956 Kauko Lindh 1957 Martti Hakala 1958 Eino Vesterinen 1959 Pauli Ryyppö 1960 Tapani Kuisma 1961-1962 Orvo Hakonen 1963-1964 Pauli Ryyppö 1965-1976 Kari Malmivaara 1977-1983 Heikki Koskela 1984-1987 Esko Tarvainen 1988-1990 Teuvo Kantola 1991 Vesa Leppälä 1992-1995 Heli Iivonen 1996-1999 Simo Nieminen 2000 - Kalvolan Keihäs 90 vuotta - historiaa pähkinänkuoressa Viime vuosisadan vaihteen palokunnanjuhlat loivat pohjan urheiluharrastukselle Kalvolassa. "Suomen urheilun isä" Ivar Wilskman vietti vuosisadan alussa kesiään Kalvolanjärven rannalla ja sai pojat lämpenemään urheiluaatteelle. Nuoriso kokoontui elokuun lopulla 1909 kuuntelemaan Klaus U. Suomelan innostavaa esitelmää Suomalaisen seuran talolle. Elokuun 29. päivänä 1909 kokoontui 28 poikaa Hukarin talon tupaan perustamaan voimistelu- ja urheiluseuraa paikkakunnalle. Seuran nimeksi sovittiin Lauri Apalan ehdotuksesta "Kalvolan Keihäs". Kuvernööri Gordie vahvisti 4.9.1909 seuran säännöt, jotka oli laadittu Ivar Wilskmanin opastuksella. Keihään joukkue (Lauri Apala, Kalle Leipälä, Axel Lamberg, Jussi Mattila) saavutti Hämeen läänin maalaisseurain mestaruuden vuosina 1911 - 1913 saaden omakseen Lempäälän kilven ja "Variksen" (kiertopalkinnoksi varatun taulun)). Keihään naisosasto perustettiin 2.4.1912. V. 1913 Keihäs selviytyi piirin mestaruuskilpailuissa seuroista 3:nneksi ja voitti kaksi henkilökohtaista mestaruutta (Olga Björklund, 100 m:n juoksu ja Kalle Leipälä, kuula). Painopiste Keihään urheilutoiminnassa ennen ensimmäistä maailmansotaa oli yleisurheilussa ja voimistelussa. Seuratoiminta oli pysähdyksissä vuosina 1917 - 1922. Iittalan lasitehtaan voimistelu- ja urheiluseura Into perustettiin 9.1.1921. Into sulautui Keihääseen, ja kesäkuun 12. päivästä 1923 tuli "Keihään toinen syntymäpäivä". 1920-luku oli urheilujuhlien ja kyläkilpailujen vuosikymmen. Hiihto alkoi saada enemmän huomiota. Naiset perustivat oman voimisteluseuran 1927. Urheilumerkkikokeita alettiin järjestää 1929 (4 miestä suoritti II lk:n merkin, samoin 4 miestä III lk:n merkin). Pesäpallo valloitti Kalvolan 1930-luvulla. Keihäs, Kalvolan suojeluskunta ja lasitehtaalaiset toimivat saumattomassa yhteistyössä. Hiihtoharrastus jatkui. SVUL:n yleisiin voimistelujuhliin kesällä 1930 Keihäs osallistui 12-miehisellä valiojoukkueella. V. 1933 perustettiin Keihään naisvoimistelijoiden itsenäinen jaosto. Taloudellinen lama iski Keihään toimintaan 30-luvun alussa, mutta siitä alettiin selvitä v. 1933 jäsenmäärän käännyttyä kasvuun. Talvisotaa edeltävinä vuosina otettiin suunnistus seuran ohjelmaan. Urheilukentän kannatusyhdistys perustettiin v. 1937. Sotavuosina säännöllinen urheilutoiminta keskeytyi. Talvisota (1939-1940) ja jatkosota (1941-1944, 1945) asettivat koko kansan fyysisen ja henkisen kunnon äärimmäiseen testiin. Testistä selvittiin kunnialla. Yleisurheilu kääntyi nousuun 1940-luvun lopulla. Keihäs oli lippuineen mukana Suomen suurkisoissa v. 1947 68 voimistelijan joukkueella (20 miestä, 20 naista, 19 poikaa ja 9 tyttöä). Keihäs kohosi yleisurheilussa II luokan seuraksi v. 1948 ja I luokan seuraksi v. 1949, jolloin järjestettiin 40-vuotisjuhlan kunniaksi ensimmäiset kansalliset yu-kilpailut. Alaosastoja perustettiin Taljalaan, Heinuun, Sääksniemeen, Sääksmäen Saarioispuolelle ja 1950-luvulla Pirttikoskelle. V. 1950 Mauri Mattila ylsi miesten A-luokkaan (400 m 50.7) ja Inga Nyqvist naisten mestariluokkaan (800 m 2.21.2). Olympiatulen vastaanotto ja urheilukentän vihkiminen heinäkuussa 1952. Kenttä luovutettiin kannatusyhdistyksen puolesta lopullisesti kunnan hoitoon 3.4.1954. Keihään 42-jäseninen joukkue osallistui Suomen toisiin suurkisoihin 1955. B-luokkaan nousseita urheilijoita: Eero Järveläinen (juoksu), Jaakko Mattila (korkeushyppy), Marjukka Lehmuskoski ja Marjukka Leipälä (juoksu). Jalkapallo nousi suosikkilajiksi 1950-luvulla Eino Vesterisen vauhdittamana ( piirin III lohkon mestaruus 1954 ja 2. sija 1958). Hiihto oli vahvasti mukana seuran ohjelmassa, mm. B-sarjan pikamatkan kaksoisvoitto piirin hiihtomestaruuskilpailuissa 1958 (Pauli ja Toivo Ryyppö). Yleisurheilu, hiihto ja jalkapallo olivat hallitsevina seuran toiminnassa 1960-luvulla. Telinevoimistelussa Jorma Jaakkolan valmentamat pojat nousivat sarjoissaan piirin kärkeen. Naisilla painopiste lentopallossa ja voimistelussa. Parhaita urheilijoita, juoksu: Tapio Korpisaari, Esa Kallionpää; hiihto: Pauli Ryyppö, Lauri Bister, Jouko Könnölä (kaikki kolme luokiteltuja hiihtäjiä, II lk) ; ammunta: Tapio Jääskeläinen. Naisurheilijoita: Mirja Numminen (hiihto), Terhikki Leipälä (yleisurheilu). Kuntourheilun asema vahvistui laturetkien järjestämisen muodossa. Seuratalo paloi 1967 ja sen mukana Keihään omaisuutta. Leivaan tanssilavan toiminta jouduttiin lopettamaan (Keihään talous heikkeni). Poliittisen ilmapiirin kiristymisestä näkyi heijastumia 60-luvun lopulla myös kunnallisessa urheilutoiminnassa. Keihään voimanponnistuksia 1970-luvulla oli mm. valaistun ladun / pururadan aikaansaaminen (talkootyötä yksityisten ja yritysten voimin, 20 vuoden vuokrasopimus maanomistajien kanssa; Iittalan lasitehdas lahjoitti kaapelit ja valaisimet, tolpat hankittiin lainarahoilla, kunta maksoi käyttösähkön, veikkausvoittovaroista avustusta). Jalkapalloilijat irtaantuivat Keihäästä ja muodostivat 1975 oman seuran, Iittalan Pallon. Parhaita urheilijoita 1970-luvun alussa Ilkka Pollari (voimistelu) ja Timo Huovilainen (hiihto), vuosikymmenen lopulla Riitta Ryyppö (A-tyttöjen piirinmestari 5-ottelussa). A-tytöt saavuttivat piirinmestaruuden viestinjuoksussa, naiset voittivat kolme kertaa peräkkäin Iittalan halkijuoksun. Pauli Ryypön pitkän puheenjohtajuuden (1965-1976) jälkeen tuli Keihään pj:ksi Kari Malmivaara (1977-1983). Urheilukoulu pantiin alulle 1977 (Raimo Virta, Olavi Avenius ym.). Kalvolalainen-lehti alkoi ilmestyä v. 1978 (yl. kaksi numeroa vuodessa, levikki n. 1600). Vuosikymmenen lopulla Keihäs saavutti 24 tunnin yhtämittaisessa tikanheitossa ja potkukelkantyönnössä maailmanmestaruudet. V. 1979 Hannu örn valittiin Kalvolan kunnan vakinaiseksi urheiluohjaajaksi, mistä on koitunut hyöty sekä kunnan että seurojen urheiluelämälle. 1980-luvun alkupuoli oli Keihään poikien, tyttöjen ja nuorten yleisurheilun kukoistusaikaa. Urheilukoulu jatkoi toimintaansa. Kilpailutoimintaa ja -menestystä oli sekä PM- että SM-tasolla. V. 1983 Jari Vainio ylsi toiseksi seiväshypyssä SM-tasolla B-mestaruuskilpailussa (tulos 460 cm sama kuin voittajalla). V. 1986 Keihäs nousi I luokkaan ja Marko Ihamäki sai henkilökohtaisen SM-mitalin ( 800 m:n juoksussa 2. sija B 16 -sarjassa ajalla 1.58.24). Seura sai useana vuotena lukuisia mitaleja PM-kilpailuissa ja selviytyi joissakin sarjoissa toiseksi parhaaksi seuraksi Tampereen Pyrinnön jälkeen. Parhaita urheilijoita edellisten lisäksi, juoksu: Kirsi-Maria Parkkamäki, Terhi Heinilä, Sirpa Kaasinen, Pia Kuosmanen; Antti Pietilä; kiekonheitto: Pekka Ranta; korkeushyppy Jari Heikkilä, Marko Järvenpää; 3-loikka: Marko Järvenpää. Vuodesta 1986 alkoi Keihään suunnistajien osallistuminen Jukolan viestiin; naiset olivat ensimmäisen kerran mukana Venlojen viestissä 1990. V. 1988 aloitettiin lapsille ja nuorille suunnistajille ns. oravanpolkukoulutus (Leena ja Matti Pietilä). Suunnistusseurojen luokittelujärjestelmässä Keihäs nousi III lk:aan. Suunnistuksen hyväksi ovat seurassa tehneet ansiokasta työtä mm. Jorma Mäntytörmä, Seppo Pitkänen ja Eero Merimäki. Keihäs on toiminut kauan esim. torstairastien paikallisena järjestäjänä. Keihään parhaita suunnistajia: Juha Niemi, Eero Merimäki, Eila Mäntytörmä ja Marianne Merimäki. Vuonna 1991 otettiin Keihään ohjelmaan Seppo Pitkäsen aloitteesta taekwondo, joka on noussut tällä vuosikymmenellä seuran hallitsevimmaksi ja tuloksekkaimmaksi urheilulajiksi. Keihään ottelijoiden saavutuksia eri sarjoissa: Pohjoismaiden mestaruus (Jaakko Pitkänen), SM-kultaa (Ari Ailio, Ville Pietilä, Jaakko Pitkänen; "ilvesikäisissä" Jukka-Pekka Kautto ja Mikko Iivonen). Taekwondoliitto palkitsi Jaakko Pitkäsen vuoden 1998 parhaana poikaottelijana. Myös tyttöjä ollut mukana taekwondossa. V. 1999 Jaakko Pitkänen on voittanut miesten Suomen mestaruuden sarjassa alle 54 kg ja 3. sijan saman sarjan Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Mikko Iivonen oli nuorten SM-kilpailussa 3:s sarjassa alle 18 v., Jukka-Pekka Kautto voitti SM-kilpailussa sarjan alle 15 v. ja Ville Johansson oli samassa sarjassa 3:ntena. Keihään salibandy-joukkue pelasi kauden 1998-99 V divisioonassa. Keihään miesjoukkue on ollut jatkuvasti mukana mm. Jukolan viestissä. V. 1996 Keihäs sai historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan (Heli Iivonen). Viljo Nissi on toiminut Keihään sihteerinä ja kirjanpitäjänä ennätysajan (1984-1999). Taloudellinen jaosto ja naisjaosto ovat luoneet pohjan koko Keihään historian ajan seuran toiminnalle. Erkki Saraste       Yhteystiedot: Seppo Pitkänen, email:seppo.pitkanen@armas.fi,